Ompa ihanaa kun on lunta. Rekikoirat ovat päässeet taas toteuttamaan rakastamaansa työtä oikein urakalla ja hyvinhän siellä uralla jo sujuu. Jos keväällä löydettäisiin hyvä narttupentu olisi valjakkomme täysi ensi jouluna, kisata voisi kolmella koiralla ja odotella että neljäs kasvaa ja kehittyy. Veto on jokatapauksessa mahdoton. Johtajakoiramme Aleksi osaa hyvin jo suunnat, ja hyvin muitakin käskyjä. Joten käyttökokeeseen voitaisiin mennä myös, kun aika on oikea. Totuus on kuitenkin se että perhe-elämä rajoittaa hieman koirien kanssa toimimista, joten näyttelyreissut ja kisat täytyy suunnitella hyvissä ajoin ja välillä todeta että ei pääse. Mutta se ei haittaa, onneksi voidan treenata kotona ja kunhan aika on valmis, niin koirille kuin meillekkin keretään kyllä kisoissa käydä. Koirat ovat kuitenkin vielä suht nuoria. Espanjalaisemme nauttii takkatulen ääressä, lämmin hellii sen kylkiä. Talvi on sille ankara koska mahanahka on aika paljas. Takki on ostettu kuitenkin ja pitää sitä oikein mielellään. Rotikka taas ei välitä vaikka taivaalta sataisi tikkoja, meno on mahdoton ja se loikkii koko 40 kiloisella olemuksellaan pellolla umpihangessa ja nuuhkii myyrien koloja. Meillä kävi myös koiravieras vierailulla ja ensimmäisen kerran totesimme ettemme lähde mukaan tämän koiran hoitoon. Voimaa oli kuin pienessä pitäjässä ja koko oli valtava. Rotu oli amerikanbulldoggi. Täytyy kyllä kunnioittaa kyseistä rotua, vaatii todella aktiivisen sosiaalistamisen ja mielellään ihan työn, saattaisi olla se taakan vetäminen, sen verran verissä näytti tuo vetäminen olevan. Mahtava koira, huh huh. Jos olisi ollut vähintään kuukausi aikaa aamusta iltaan, intensiivisellä koulutuksella ja kuntoutuksella olisi voinut jo saada paljon aikaan. Mutta joskus ne tunnit loppuvat vuorokaudestakin ja pitää osata myös kieltäytyä. Toivon heille koiran kanssa hyvää jatkoa ja ehkä myöhemmin nähdään. Nyt vaan muhitellaan kotona ja odotetaan että navetassa lisäännytään. Kanimuorilla on suuri maha ja toivotaan että pyöräyttää pieniä pitkäkorvia piakkoin. Kututkin näyttäisi olevan pieniin päin, joten keväällä olisi pikkukilejä laitumella, sepä vasta mukavaa olisikin! Ja sitten saisi sitä maitoa! Vuohenmaitoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti