Koira-arkea

Narttukoiralla alkoi juoksut, nyt on juoksemiset valjakossa seis jonkin aikaa. Kohta astutetaan ja pentuja odotetaan syntyväksi joulukuun puolella. Illat pimenevät aikaisin ja olen hautautunut kirjojen lukemiseen. Aloitan tammikuussa koulutusohjaajakurssin Turussa. Sitten perään ongelmakoirakouluttajaksi. Katsotaan sitten mitä se tuo tullessaan. Olen lukenut koirapykologiaa ahmien ja yrittänyt ymmärtää ja katsonut opetusvideoita ja yrittänyt ymmärtää, helppoa ei ole, mutta joka päivä opin jotain uutta. Perheeseen tuli viides koira, Viivi-neito, siperianhusky hänkin. On meidän Aleksin siskopuoli. Tuli olo että nyt sai riittää. Viisi on ehdoton maksimi,jotta aika riittää kaikille. Ajellaan talvi tällä porukalla, keväällä puhaltaa taas muutosten tuulet...koiratarhassakin:)

syksy tekee tuloaan

Syksy tuo mukanaan monta uutta asiaa rantalaan:) vilja on puitu ja pelloilla ei enää aaltoile kaunis kaura vaan jäljellä on karu sänki. Vaahtera alkaa hiljalleen vaihtaa väriä. Mutta suurin muutos on että tarhoissa alkaa olemaan odotuksen meininki. Heti kun ilmat viilenevät koirat käyvät levottomiksi ja haluavat juoksemaan. Ja minä hullu se hankin mönkijän, tätä tehtävää suorittamaan:), hyvin ne siinä edessä menevät, en tiedä juoksevatko innosta sekaisin vai karkuun henkensä edestä?ehkä kuitenkin tuo ensimmäinen vaihtoehto:) ovat niin tyytyväisiä lenkkeihin ja palkaksi tulee isot lihapalat. Kanat on vielä ulkona, näyttää sitä että hellevistä tulee iisakki, vaikuttaisi kukolle? Truman kani loikkii myös pihalla ja pihalla saa olla pitkälle syksyyn. Minä olen projektikseni ottanut autotallin siivouksen, joka osottautui aikamoiseksi urakaksi....mutta hiljalleen syksyä kohti.