Nyt kun raskausviikkoja on kertynyt lanteille komiat 36 viikkoa ja rapiat on aika herätä taas todellisuuteen. Kuka onkaan lihottanut tämän rungon taas valaan mittakaavoihin? Minä itse...jokaisella herkkupalalla on ollut osansa tässä muutoksessa ja täytyypä sanoa että kun tämän pienokaisen täältä maailmaan saatan on ihanaa aloitella samalla liikkumaan kunnolla koska tällähetkellä kaikenlainen liikkuminen on kivuliasta.Hyvää nukkumaasentoa ei ole, toinen korva on korvatulehduksen jäljiltä yhä tukossa, ollut 6 viikkoa! Joten puoli päätä on kuin pullon sisällä. Räkä on valunut vauhdikkaasti joulusta asti, eikä loppua näy. Alkaa olla pikkuhiljaa mitta täysi. Joudun taas mittailemaan verensokereita kohonneiden arvojen vuoksi (joita ei onneksi ole!) ja kyttäämään jokaista suupalaa, en kuitenkaan halua vauvan kasvavan liiaksi oman mässäilyinnon vuoksi. Ja en voi kylliksi korostaa tässä asiassa että jos valta olisi minulla eläisin karkilla, sulklaalla ja sipsillä, joten millään laihiksella täällä ei olla, vaan ainoastaan karsittu nuo raaka-aineet pois ruokavaliosta. Ja olo on heti parempi, tottakai on! Tämä on meille kolmas kevättalven vauva ja ihanaa on mennä kesää kohti lapsien kanssa reippaasti liikkuen ja uuteen elämäntapaan taas tottuen. Telkusta olen seurannut juttaa ja superdiettiä ja arvostan todella naisia jotka jaksavat pitää itsestään huolta, niin minäkin haluan tehdä! Ja minun mukananí kyllä koko muukin perhe, koska ruokakaappien sisältö menee pikkuhiljaa uusiksi ja sehän tulee vaikuttamaan jokaiseen pöydän ääressä syövään tässä taloudessa, mutta hyvällä tavalla...
http://www.gojuttago.com/
