keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Rotikan 1-vuotispäivät


Joulukuun 10pv vietettiin Onda neidon syntymäpäiviä. Elo Rottweilernarttuna näyttäisi olevan melko mukavaa, joten kerronkin kaikille miten Onda aikaansa käyttää täällä meillä. Onda rakastaa ulkona olemista, se tekee ilohyppyjä ja loikkia unohtamatta jahdata tilan kissoja tai ihan vain lenteleviä lehtiä. Ondan kaverina viihtyy amstaffimme Paco, joka espanjalaisvahvistuksena tuli meille n. vuosi sitten. Pacon tarkkaa ikää ei tiedetä, tiedetään vain se että ne lisääntyvät harmaat karvat sen kuonossa, johtuvat Ondasta. Tämä toiminnan nainen ei jätä mitään puolitiehen ja sen tietävät kaikki. Osansa sen vahtivietistä saavat lenkkeilijät, autoilijat ja mopoilijat. Kun tuo talventulokin näyttää nyt olevan niin hidasta kuin viiliä venyttäisi, alkaa selvästi jo koiriakin tympiä nämä "koiranilmat". Katolta putoavat lumet saavat rottweilerimme kuuluvaan hälytysvalmiuteen oli vuorokaudenaika mikä tahansa. Myös kirkas tähtitaivat ärsyttää ja epäilyttää vahtiamme, joten aikaajoin sitä täytyy komentaa...tähtitaivasta siis. Neitokainen suhtautuu kaikkiin epäilevästi kuin neuvostoaikainen agentti eikä pidä mitään itsestäänselvyytenä. Mikä onkin ihan ok, mutta silloin tällöin voi sen kanssa joutua läheltä piti tilanteisiin. Vain lähinnä sen takia että ihmisillä ei ole mitään itsepuolustusviettiä vaikka oven takana haukkuu rotikka. Pyydänkin siis, älä tule sisään koputtamatta, älä tule sisään olleenkaan...ennenkuin joku avaa sinulle oven, muuten saatat poistua meiltä kilonpalasina ja pienoinen koirakammo taskussasi. Tätä rotua ei pidä aliarvioida, joten myös sen rakkaus (jos sen saa) on ehdoton, siihen  voi luottaa kuin kallioon. Se suojelee perhettään urheasti, rakastaa lapsia, suostuu olemaan päivittäin nutjutettavana ja rakastettavana niin kauan kuin haluat. Mutta se haluaa myös tehdä töitä, joten sekin sille sallittakoon, se haluaa etsiä, jäljestää, löytää, kuunnella sinua ja toimia ohjeittesi mukaan. Se nukkuu vaikka kyljessäsi joka yö, jos 40 kiloisen unilelun siihen haluat. Joten mitä muuta voisimme enää toivoa tältä muhti-mammalta? Noh, varmaankin sitä että se osaisi joskus vaihtaa vapaalle:)