Sadepäivä

Vettä sataa, puuhellassa humisee tuli ja minä harhailen kipeenä täällä. Olisi pitänyt kuunnella omaa kehoa jo pari päivää aikaisemmin ja ymmärtää hiljentää tahtia. Mutta ihanaa kun sataa, nyt voi luvan kanssa hieman levätä ja vaikka virkata. Pistän kuvan meidän sateisesta Rantalasta:)

siniset lupiinit...

saapuivat siniseen huoneeseen

tontilla niitä kasvaa, ihan tossa ulko-oven edessä. Pitää tuoda niitä sisällekkin kun ovat niin kauniita. Ollaan vanhemman tytön kanssa kovia keräämään kukkia,aina postinhakureissulla tai muuten vaan. Tyttö huolehtii että ruokapöydällä on aina kauniita kukkia.

 

Viherpeukalo...

herää minussa ja innostuin ostamaan kasvihuoneen! Kokoa komeudella on n. 35cm*35cm
ja korkeutta n.40cm.

Kasvihuoneessa kasvaa, rosmariini, basilika, sitruunamelissa ja kanelibasilika. Ehkä innoittavin ostokseni pitkiin aikoihin!

Mieli maassa

Nyt mennään harmaalla alueella. Mikään ei inhota niin paljon kun ilkeät ihmiset, ne jotka eivät asioista tiedä ja hanakasti tekevät omat päätöksensä. Ihmiset jotka rikkovat luottamuksen ja olettavat liikoja. Mitta alkaa olla täysi. Otin sahan käteeni ja rämmin umpiheinikossa omenapuun luo. Pyysin siltä lupaa yhteen vankkaan oksaan josta tehdä saunan oveen kahva. Siinä veistellessäni ymmärsin kuinka rikas olen. Mikään tai kukaan ulkopuolinen ei saisi päivääni pilata, niimpä jätänkin tämän kirjoituksen ainoaksi pakinaksi tällä palstalla. Enää en tähän sorru. Tämän blogin idea on kuitenkin tuottaa hyvää mieltä ja iloa ja kenties uusia ideoita kaikille ketkä tänne eksyvät.
Mutta haluaisin silti että asuisimme kaukana sivistyksestä,vain me lapset ja eläimet. Omalla tontillamme. Ilman puhelimia ja autoa. Hevoskärryllä mentäisiin, lipat vinossa kohti tulevaa...toivossa on hyvä elää.

ajatuksia listaksi saakka

Rakastan perhe-elämää,en vaihtaisi sitä mihinkään
Lapset ovat elämän suola,niinkuin aina jankutan
Rakastan miestäni, kukaan ei ymmärrä minua yhtä hyvin kuin hän

Haluan elää luonnon lähellä, keskellä sitä. Kuunnella kun kuikat huutavat järvellä ja pöllöt metsiköissä.Kaulushaikara huhuilee kaislikossa, kun joutsenet lähtevät syksyllä ja saapuvat taas keväällä, sydämeni hypähtää ilosta. Olen onnellisempi kuin koskaan ennen, kukaan ei odota minulta enempää kuin itse teen. Nautin arjesta ja pienistä projekteista.
En ole sohvan asukki
En katso televisiota kesällä, kuuntelen kyllä radiota ja luontoa
Pidän itseäni hiukan hulluna, mutta se on vaan hyvä. Normaali on liian alentava käsite.
Olenhan löytänyt toisen hullun vierelleni.
En omista pitkää pinnaa, sen olen perinyt isältäni. Käsittelen vielä asiaa, mutta en onneksi hössötä.
Nyt laitan koneen  kiinni, iltaaurinko huutaa luokseen.
Hyvää kesää kaikille!

Tervetuloa kesä!

Nyt se on saapunut,puut ovat vihreitä ja ruoho kasvaa kohisten.Pupuset täytyy päästää navetasta ulos tuoksuttelemaan kesän hajuja ja kuuntelemaan lintujen laulua.Koirat ovat ihmeissää, kissa epäluuloinen.Kissa tuijottaa kania häkin vieressä ja selvästi yrittää ymmärtää miksi kaverilla on niin valtavat korvat. Minulla on tunne että tämä kesä tuo tullessaa paljon hyvää meille.

Värejä

minä neulon, neulon ja väkerrän niin että bambusta tehdyt puikot uhkaavasti taipuvat, sain kuitenkin tehtyä vanhemmalle tytölle polvipituiset sukat 7veljestä raita-langasta. Itselleni aherran myös polvipituisia sukkia. Sen jälkeen on vuorossa pikkuneidin sukat ja isännälle myös, jokainen saa nyt ihan unelmiensa sukat.

Myöskin pipoja on neulottu. Hyvin värikkäitä ja tytöt tykkää!

Muuten ollaan tulossa mökkihöperöiksi täällä, moneen päivään ei tytöt ole ulkona käyneet, kummallakin on paha yskä joka aina illantullen kiusaa kovasti. Leikit ovat ottaneet aivan uuden tason, eli riehumista ja keikkumista, pöydille kiipeilyä ja keikoilua niin että äiti saa sydänsyrjällään juosta pelastamaan pientä tiitiäistä katonrajasta...tuo on jotenkin niin pöllö-ikä...1-vee, ei tolkun häivää...mutta kun on rajut leikit niin konekkin sitten simahtaa äkkiä...meillä nukkumapaikaksi käy mm. lelukori, hyvin nukutti.

sohvan tuunaus

Meillä on puolisenvuotta vintillä ollut joutilaana iso harmaa sohva joka meille tuli kierrätyksestä aikoinaan, taisi maksaa 10euroa. Tähän asti sohva on ollut vailla tehtävää, kunnes koin valaistuksen ja halusin sen tupaan. Tykkään siitä kovasti koska sohva on syvä ja siihen mahtuu lapsetkin kainaloon mukavasti. Niimpä roijasimme tuon hyvin hyvin painavan sohvan sisälle ja aloitin ompeluprojektin, joka tuli päätökseensä juuri äsken. 3 päivää se vei. Mutta tulos on mielestäni mahtava. Tässä sohva pestynä ja odottamassa uutta asuaan...

Mustan kankaan tilasin ellokselta tuli maksamaan 47euroa, kirjava kangas on finlaysonin aalto-kangasta ja se maksoi 7 euroa, sen tilasin huuto.net:in kautta.