Irma-Liisa

Mistä tietää että Rantalaan on tullut kesä? No siitä että pihalla hyppii pupu. harmaa belgianjättinaaras jatkaa perinnettä tänä kesänä ja on hänelle poikakaverikin tulossa, laitan kuvan kunhan herra saapuu taloon. Kevät on mennyt niin vauhdilla että äkkia havahduin keskellä vihreää loistoa, kukkia pitää tuoda ja kasvihuone laittaa kuntoon!

Onda

Ihanainen pieni rottweilerin pentu on ujuttanut itsensä sydämiimme ja kotiimme. Ondasta olisi tarkoitus tulla käyttökoira ja suuntaamme hänen kanssa palvelukoirapuolelle, katsotaan myöhemmin tarkemmin mitä kaikkea lähdetään treenaamaan:)

Vanhalle vuodelle

Hieman palataan kuvien kautta vielä vanhan vuoden puolelle, mut on siellä kuvissa jotain uuttakin ja pientä:)

Heipparallaa menneelle vuodelleV

Mennyt vuosi oli railakas, värikäs, sateineen ja aurinkoineen.
Sen taivas oli sininen, punainen, pilvinen, sateinen ja aurinkoinen.
Rantalassa tehtiin vaikka mitä, koiratarha, sauna, saunan pukuhuone, uusi harmaavesikaivo ja saunankaivo, maalattiin, tehtiin koirankoppeja, tehtiin myöskin kanala ja olihan niitä kanojakin:). Pupuillekkin tein kaksi häkkiä pihalle ja lopuksi suuren aitauksen. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Elo Rantalassa on ollut kuin kiljusilla, täällä ei turhia olla murehdittu, elämä on mukavasti kuljettanut mukanaan. Lapset ovat nauttineet, eläimistä, auringosta, vedestä ja kavereista.Mutta nyt katse tulevaan mutta silti päivä kerrallaan. Tervetuloa uusivuosi!

Minua on siunattu...

niin monella asialla, ja olen niin onnellinen monesta asiasta. Eilen tuli hyviä uutisia ja myös surullisia. Toinen koski elämän jatkumista ja toinen sen loppua. Elän päivä kerrallaan, pyrin siihen etten mieti menneitä, varsinkaan murehdi niitä.Mutta en liiaksi menisi tulevaisuuteenkaan. Yritän löytää tasapainoa. Tutun kuolema kosketti eilen. Ihmiselämä on aina arvokas, eli sen miten tahansa. Nyt loppui kiire, niinkuin äitini sanoi ja oli oikeassa.Äiti...olet viisaampi kuin uskotkaan ja jokaisella sanallasi ja lauseellasi on suuri vaikutus elämääni, arvostan sitä kovasti. Nyt onkin erilainen viikko ja vaikka on pimeä aika vuodesta, haluan silti juhlistaa jotain...nimittäin 2 vuotis hääpäivää.
Mihin se 2 vuotta katosi!!!!????Haluan muistaa kaikkia ketkä elämässämme ovat ja muistavat meitä ja ilahduttavat vierailuillaan, koska me ollaan niin laiskoja...???ei ,vaan niin "työssä" kiinni. Haluan muistaa miestäni ja niimpä kirjoitin tämän hänelle, 2 vuotis hääpäivälahjaksi. Ja haluan jakaa tämän kaikkien kanssa.Naimisiin menimme 14.11.2008.


Kuin taivas,
minä vaellan.
Joissain muistoni kätköissä,
on pala jotain ihanaa.
Muistan rakastuneeni.
Muistan kuinka toista ihaillen katsoin.
Muistan kosketuksen ja pehmeät huulet.
Muistan sanat.
Nyt muistelen niitä,
mutta en kaihoten.
Sillä nyt tiedän mitä on kun rakastaa
aikuisten oikeesti.
Minä kunnioitan ja ihailen
miehekkäitä käsivarsia,
jykevää niskaa,
hymyä.
Ja arvostan toisen omistautumista
toivon onnea ja pitkää pinnaa,
toivon terveyttä ja aikaa.
Olen kiitollinen kaikesta, millä minua on siunattu.Kiitos.
Ja rakastan yhä. Mutta enemmän. Tunteella ja intohimolla.
Rakastan niin että koskee.
Vaikka rakastankin hellästi.
Nyt ja aina, sinua Risto.

Rantalassa 27.10.2010

pää täynnä ajatuksia

Täällä odotetaan jo joulua, ainaskin tytöt odottaa ja myönnän kyllä että taidan itsekkin olla jouluihmisiä. Kovasti suunnittelen jo verhojen vaihtoa ja mattojen, koristeiden ostoa....mutta vuorokaudesta loppuu taas tunnit.pitäisi neuloa, ommella, maalta ja niitä joululahjoja...hmmm. Pitäisi opetella itsehillintää koska koirat välillä koettelee ja lapsetkin:) ja kyllä..mies myös, mutta tietää rajansa:) kauniita syysilmoja!

Koira-arkea

Narttukoiralla alkoi juoksut, nyt on juoksemiset valjakossa seis jonkin aikaa. Kohta astutetaan ja pentuja odotetaan syntyväksi joulukuun puolella. Illat pimenevät aikaisin ja olen hautautunut kirjojen lukemiseen. Aloitan tammikuussa koulutusohjaajakurssin Turussa. Sitten perään ongelmakoirakouluttajaksi. Katsotaan sitten mitä se tuo tullessaan. Olen lukenut koirapykologiaa ahmien ja yrittänyt ymmärtää ja katsonut opetusvideoita ja yrittänyt ymmärtää, helppoa ei ole, mutta joka päivä opin jotain uutta. Perheeseen tuli viides koira, Viivi-neito, siperianhusky hänkin. On meidän Aleksin siskopuoli. Tuli olo että nyt sai riittää. Viisi on ehdoton maksimi,jotta aika riittää kaikille. Ajellaan talvi tällä porukalla, keväällä puhaltaa taas muutosten tuulet...koiratarhassakin:)

syksy tekee tuloaan

Syksy tuo mukanaan monta uutta asiaa rantalaan:) vilja on puitu ja pelloilla ei enää aaltoile kaunis kaura vaan jäljellä on karu sänki. Vaahtera alkaa hiljalleen vaihtaa väriä. Mutta suurin muutos on että tarhoissa alkaa olemaan odotuksen meininki. Heti kun ilmat viilenevät koirat käyvät levottomiksi ja haluavat juoksemaan. Ja minä hullu se hankin mönkijän, tätä tehtävää suorittamaan:), hyvin ne siinä edessä menevät, en tiedä juoksevatko innosta sekaisin vai karkuun henkensä edestä?ehkä kuitenkin tuo ensimmäinen vaihtoehto:) ovat niin tyytyväisiä lenkkeihin ja palkaksi tulee isot lihapalat. Kanat on vielä ulkona, näyttää sitä että hellevistä tulee iisakki, vaikuttaisi kukolle? Truman kani loikkii myös pihalla ja pihalla saa olla pitkälle syksyyn. Minä olen projektikseni ottanut autotallin siivouksen, joka osottautui aikamoiseksi urakaksi....mutta hiljalleen syksyä kohti.