tiistai 1. huhtikuuta 2014

Ahvenanmaanlammas on kompaktin kokoinen, ainaskin tälle emännälle.
Ihastuin affeihin värikirjon takia, ihania värejä ja kuvioita. Koska lampaan pito meidän tilalla on minun hommaani halusin rodun jonka liikuttaminen yksinään ei olisi minulle ongelma.

Siispä näitä mammoja jaksan jopa minä nostella ja pyöritellä.


Emma on suurisilmäinen kaunokainen.
Paheena ainoastaan hihojen syöminen ja ruoan etsiminen taskuista.


Pilvi on myös väriltään vaalea. 

Korvamerkkien avulla erotan helposti toisistaan. Muuten tunnistan silmistä. Pilvissä on 75% affea ja 25% kainuunharmasta. 

Pilvi on hieman arka mutta reipas. Tällä hetkellä keinuu laivan kokoisena poikimiskarsinassa.


Elias on komea affepässi. Luonteeltaan rauhallinen ja reilu. Omaa jo nyt vuotiaana komeat sarvet joissa on hienot tribaalikuviot. Villa on ensimmäisen kerinnän jälkeen paljastunut siniharmaaksi. 


Myrskyllä on myös sarvet, vaikka uuhi onkin. Minulla on sarvellisia uuhia kaksi. Se huono puoli noissa sarvissa on että ovat yleensä aidanraossa jumissa. Myrskyn väritys on mufloni. Erittäin kiltti luonteeltaan.


Pai on parivuotias uuhi. Vaalea mustilla jaloilla, päässä myös mustaa. Kiltti mutta hiukan arka.
Pässimme on linjaa 9. Pekka
Uuhet ovat linjaa 4

Lampaat ovat hyviä lemmikkejä, kunnon tuotantoeläimiäkin. 
Lampaat hoidan itse, keritsen kaksi kertaa vuodessa, pesen villat, karstaan...
joko huovutan villaa tai kehrään langaksi. Joka vuosi menee vähintään kaksi lammasta teuraaksi. Näin pakkasessa on aina lihaa ja kauniita taljoja tulee tasaisin väliajoin.

Tällähetkellä navetassa on 8 affea sekä 1 kuttu kahsen kilinsä kanssa.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti