Kaiken tämän hulluuden keskellä, ihmettelen rakkauden periksiantamattomuutta. Kuinka se viitsii? -Tapani Tulla-
keskiviikko 23. syyskuuta 2015
Maalausta
Maalaisin useimmin jos vain olisi aikaa. Kirjoittaisin enemmän jos saisin siihenkin pienimmän mahdollisuuden. Yön pimeinä tunteina en kuitenkaan osaa olla luova ja se mitä eniten haluan silloin tehdä, on nukkua. Joten jossain tässä kiireen ja hektisyyden keskelle, toisella kädellä kerkesin maalata ja olla jopa tyytyväinen lopputulokseen. Mallina oli Paco, amstaffimme jonka kuolemasta on nyt pari vuotta. Tykkään eniten maalata koiria, koska ovat lähellä sydäntä. Ja tälläkin koiralla oli suuri sydän:)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti